Vietin poikkeuksellisesti äitienpäivää Etelä-Suomessa. Ihmeellistä nähdä se ero, mikä luonnossa on tähän aikaan vuodesta. Kotipihalla Oulun seudulla on vielä kasoittain lunta, puissa ei lehtiä, maassa ei kukkia, kevät vasta nippanappa tuloillaan. Turun seudulla koivuissa oli jo kohtuusuuret lehdet, nurmikot loistivat vihreinä, kirsikkapuut kukkivat, kukkia oli monta sorttia, tulppaaneista valkovuokkoihin ja voikukkiin. Täytyy sanoa, että hiukan kateus iski, ja pohdinta siitä, että olisiko mahdollista vaihtaa asuinpaikkaa muutaman sata kilometriä etelämmäs... En pidä talvesta!
Teen hieman horjuvan aasinsillan vaellukseen mietiskelemällä, että lokakuu on itse asiassa mainio aika lähteä Caminolle. Suomessa alkaa olla jo pimeä ja kylmä, vähintäänkin kurakelit jos ei suorastaan lunta jo. Espanjassa kesä vain jatkuu, lämpötilat on sopivat ja aurinkokin toivottavasti ainakin osan päivistä paistaa kirkkaasti.Viettämällä lokakuun Espanjassa saa siis ensi talvea lyhennettyä mukavasti. Se tuntuu jo näin etukäteen miellyttävältä ajatukselta; eiköhän jälkikäteenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti